Elkamo
Elkamo - Elmo

Vaikeasta alusta markkinajohtajaksi

Kun VS-Kone Ky osti pietarsaarelaisen Ab R. F. Gustafsson Oy:n kojeistotehtaan syksyllä 1980, aloitti Jouko Pihlajamaa kojeistotehtaan vetäjänä 15.9.1980. Vain muutamaa viikkoa myöhemmin alkoi Iranin ja Irakin välinen sota, joka muutti kaiken.

- VS-Kone Ky toimi lähes sataprosenttisesti Lähi-Idässä Suomen valtion vientitakuun turvin. Kun sota alkoi, rahahanat menivät kiinni ja yritys joutui vaikeuksiin. Silloin iltauutisissa spekuloitiin joka viikko VS-Koneen tilannetta. Kevättalvella alettiin puhua konkurssista ja asiakkaat epäilivät yrityksen toimituskykyä. Oravais Talo Oy:n kanssa tehtiin kuitenkin kaupat kymmenen yksikön toimittamisesta Venäjälle. Lupasin, että hommat hoituvat. Toimituksia oli yksi erä joka viikko kymmenen viikon ajan. Kahdeksan oli vielä jäljellä, kun konkurssi tuli huhtikuun 1981 alussa.

Jouko Pihlajamaa toteaa, että hän päätti katsoa aitiopaikalta, vieraan palveluksessa, kriisin loppuun asti.

 - Olisi ehkä ollut helpompaa lähteä pois, kyllä minua muualle kosiskeltiinkin. Päätin kuitenkin katsoa kriisin läpi ja tehdä töitä tänne jäämisen eteen. Iso ratkaisu perheen kannalta oli kuitenkin tehty vain muutamaa kuukautta aikaisemmin, kun ostimme talon ja muutimme tänne Pietarsaareen pääkaupunkiseudulta, Kaustiselta kotoisin oleva Pihlajamaa kertoo.

VS-Koneen konkurssin jälkeen Pihlajamaa teki tarjouksen pesän toiminnan ostamisesta, mutta konkurssipesä teki esisopimuksen toisen kiinnostuneen kanssa. Sopimus kuitenkin raukesi, kun rahoja ei saatu kasaan vaaditussa ajassa. Pihlajamaa sai uuden tilaisuuden.

 - Meitä perustajajäseniä oli neljän hengen porukka, minä olen meistä ainoana edelleen mukana Elkamon toiminnassa. Saimme rahoituksen viikossa kasaan, kun kaikilla oli antaa omakotitalo lainalle vakuudeksi. Uuden yrityksen perustamispäivämääräksi tuli 22. huhtikuuta 1981.

Elkamon nimi

1980-luvun alussa nimen keksiminen uudelle yritykselle toimi niin, että Kaupparekisteriin sai lähettää kerrallaan kolme nimeä, joista viikon päästä tuli tieto, että hyväksytäänkö ehdotuksia vai ei. Uuden yrityksen nimi ei saanut olla liian lähellä jo olemassa olevia nimiä.

 - Konkurssin jälkeen meillä oli kahden viikon irtisanomisaika, kaikki työntekijät olivat töissä ja porukalla mietimme nimiehdotuksia uudelle firmalle samalla, kun minä yritin saada konkurssipesän kanssa sopimusta aikaiseksi ja rahoitusta kasaan. Kolmen viikon aikana lähetetyt nimiehdotukset tulivat bumerangina takaisin, yksikään ehdotetuista yhdeksästä nimestä ei kelvannut. Neljännellä viikolla ehdokkaiden joukossa oli Elkamo, ainut joka hyväksyttiin. Hyvä nimi se on ollutkin, ei ole maailmalla tullut vielä kaimaa vastaan ja nimi toimii hyvin kielestä riippumatta.

Nopeasti liikkeelle

Uusi yritys pääsi nopeasti liikkeelle. Elkamo osti konkurssipesän ja Oravais Talo Oy rahoitti komponenttihankinnan, kaikki kymmenen yksikköä saatiin Venäjälle toimitetuksi, ihan kuten oli sovittu.

 - Yrityksemme pyörähti käyntiin keväällä, uusia töitä oli kesää kohden helppo saada.  Koko 80-luku oli yrityksellemme tasaisen kasvun aikaa.  Ensin meillä oli asiakkaina teollisuusyrityksiä ja pikkuhiljaa luottamuksen rakentuessa piiri alkoi laajentua ja asiakkaita tuli yhä enemmän. 80-luvun lopulla perustimme myyntikonttorin Helsinkiin, sillä suuren kaupungin sähkönjakeluverkossa on paljon yhtäläisyyksiä teollisuuden sähkönjakelujärjestelmiin.

Siihen aikaan ABB hallitsi suvereenisti Suomen muuntamomarkkinoita. Muutama Elkamon isompi asiakas osoitti kiinnostusta tehdä yhteistyötä Elkamon kanssa löytääkseen ratkaisun omiin tarpeisiinsa.

 - Haimme yhteistyökumppaniksi Efenin Saksasta, jonka komponenttien turvin aloimme tehdä muuntamoiden pienjännitekeskuksia. Ne otettiin todella hyvin vastaan. Helsingin Energian toivomuksesta ryhdyimme myös kehittämään mittaria muuntamon kuormituksen mittaamiseksi sekä mittariin liittyvää tiedostoa, joka tallentaa vuoden tapahtumat muuntamossa. Näin syntyi PIHI-mittari, joka on käytännössä tänä päivänä alan standardi.

Pienjännitepuolelta Elkamon haasteet laajenivat myös keskijännitepuolelle. Alkoi yhteistyö ranskalaisen Merlin & Gerin -yrityksen kanssa.

 - Aloimme myydä heidän SF6-kojeistoaan ja yhteistyömme jatkui vuoteen 1993 saakka, jolloin yritys alkoi satsata omaan myyntiorganisaatioonsa ja me näimme, ettei yhteistyöllemme ole enää tilaa. Löysimme uudeksi yhteistyökumppaniksi keskijännitekomponentteja valmistavan VEI Electric Systemsin Italiasta. Yhteistyömme jatkuu edelleen.

Pihlajamaa toteaa, että hyvien yhteistyökumppaneiden löytyminen antoi Elkamolle riippumattomuutta ryhtyä aktiiviseksi muuntamopuolella.

  - 1990-luvun loppu oli meille oman reseptimme virittämistä ja kasvua. Teimme merkittäviä tuotekehitysinvestointeja ja 2002 saimme valmiiksi ensimmäisen puistomuuntamotuotteemme. Nyt PARK-puistomuuntamoista on kasvanut kokonainen tuoteperhe ja olemme nousseet muuntamotekniikan selväksi markkinajohtajaksi Suomessa.

Luotettava osaaja

Koko historiansa ajan Elkamo on jatkanut tasaista kasvua. Vuonna 1981 liikevaihtoa oli 1,5 miljoonaa markkaa, nyt reilut kymmenen miljoonaa euroa. Henkilökunnan määrä on kasvanut kymmenestä reiluun 50:een. Elkamon tytäryhtiö, ohutlevytuotteita tekevä  Elsteel työllistää viitisentoista henkilöä.

- Elkamo on parhaimmillaan tilanteissa, joissa tarvitaan luotettava toimittaja vaativiin kohteisiin. Meillä on ollut sopimus mm. Wärtsilän kanssa jo reilut kymmenen vuotta ja pelkästään heille olemme toimittaneet satoja kojeistoja ympäri maailmaa. Vanhojen  kojeistojen uusimiset esimerkiksi voimalaitoksissa ja teollisuudessa ovat erikoisosaamista ja räätälöintikykyä vaativia huippukohteita.

Tänä päivänä Elkamon tuotteita ovat erilaiset sähkönjakelujärjestelmät, pien- ja keskijännitekojeistot, hartsimuuntajat, kiskosillat, PARK-puistomuuntamot, kaapelijakokaapit ja PIHI-monitoimimittarit.

- Pää on täynnä uusia ideoita. Kaikkeen ei vain riitä aikaa ja tuotekehitys on tämänkokoiselle firmalle kova panostus.